Sanotaan, että pörssisähkö on pitkällä tähtäimellä edullisin sähkösopimustyyppi.
Mutta pitääkö tämä oikeasti paikkaansa? Missä tilanteissa pörssisähkö kannattaa ja on esimerkiksi kiinteää sähköä halvempi?
Otetaan selvää!
Miten pörssisähkö toimii?
Pörssisähkösopimuksella maksat käyttämästäsi sähköenergiasta aina ajantasaista sähkön tunneittain vaihtelevaa markkinahintaa, joka määräytyy Nord Pool sähköpörssissä.
Seuraavaksi kuva havainnollistamaan hinnan vaihteluita:
Tämän pohjahinnan päälle tulee vielä sähköyhtiön marginaali, sekä useimmiten kuukausittainen perusmaksu. Näillä sähköyhtiö tekee voittonsa.
Useimmiten pörssisähkösopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia, joten ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Lisätietoja ja esimerkkejä
Nord Pool ja pörssisähkö
Nord Pool on useissa Euroopan maissa (Suomi mukaanlukien) toimiva raaka-ainepörssi, jossa kauppaa käydään mm. fyysisellä sähköllä. Siellä kohtaavat siis sähkön tuottajat, sekä sähköä ostavat tahot, kuten teollisuus ja sähkön vähittäismyyjät, joiden kanssa kuluttajat solmivat sähkösopimuksia.
Nord Poolissa fyysisellä sähköllä käytävän kaupan seurauksena sähkölle muodostuu tunnittainen hinta kysynnän, tarjonnan, sekä sähkön siirron rajoitteiden perusteella. Kauppaa käydään vuorokausi tulevaisuuteen, mikä mahdollistaa seuraavan päivän hintojen julkaisun edellisenä päivänä.
Pörssisähkösopimus
Kuluttajat eivät osta sähköään suoraan sähköpörssistä, vaan jo aiemmin mainituilta sähkön vähittäismyyjiltä. Pörssisähkösopimuksen tapauksessa myyjät lisäävät sähkön pörssihintaan oman marginaalinsa ja kuukausimaksunsa. Lisäksi hintaan lisätään verot.
Yksittäisen tunnin sähkönkulutuksen hinta pörssisähkösopimuksella tapahtuu seuraavasti:
Tunnin kulutuksen hinta (€) = Tunnin kulutus (kWh) * (Pörssisähkön tuntihinta (snt/kWh) + Sähköyhtiön marginaali (snt/kWh)) / 100
Tämä laskutoimitus suoritetaan sitten jokaiselle kuukauden tunnille erikseen, näiden tuntien hinnat summataan yhteen, ja tämän päälle lisätään vielä kuukausittainen perusmaksu sekä verot. Näin saadaan laskettua koko kuukauden sähkölasku pörssisähkösopimuksella.
Pörssisähkölle ominaista on hintojen tunnittainen vaihtelu. Sähkö on halvempaa, kun kysyntää on vähän ja / tai tarjontaa paljon. Vastakkaisessa tilanteessa sähkö on kallista. Usein sähkö onkin halvempaa öisin ja viikonloppuisin, koska niihin aikoihin kulutuskin on vähäisempää.
Tämän seurauksena pörssisähkösopimuksella voi säästää rahaa sähkönkulutuksen ajoituksen optimoinnilla. Seuraavassa esimerkissä tarkastellaan kulutuksen ajoituksen vaikutusta sähkölaskun suuruuteen:
Miten sähkönkulutuksen ajoittaminen vaikuttaa pörssisähkösopimuksen sähkölaskuihin?
Anna, Pertti ja Kaisa ovat rivitalonaapureita. Lisäksi heillä on tismalleen sama pörssisähkösopimus, jonka
- Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3€/kk
He kaikki myös sattumalta kuluttavat saman verran sähköä, nimittäin 24 kWh päivässä eli 8760 kWh vuodessa. Tämä on melko tyypillinen kulutus rivitalossa asuvalle pienelle perheelle.
Heidän kulutus kuitenkin ajoittuu eri tavoin:
- Anna on tasainen kuluttaja, ja kuluttaa joka tunti saman verran sähköä.
- Pertti käyttää sähköä silloin kuin huvittaa, jolloin hänen kulutuksensa ajoittuu pääosin aamuihin ja iltoihin, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti kalleimmillaan.
- Kaisa sen sijaan optimoi sähkönkulutustaan, ja ajoittaa kulutustaan mahdollisimman paljon yölle, sekä iltapäivän alkuun, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti edullisempaa.
Koska kulutukset ajoittuvat eri tunneille, ja Annalla, Pertillä ja Kaisalla on pörssisähkösopimus (jossa sähkön hinnat vaihtelevat tunneittain), ovat heidän sähkölaskunsa eri suuruisia.
Tältä näyttävät Annan, Pertin ja Kaisan sähkölaskut vuoden 2024 tammi – heinäkuussa:
Esimerkissä on käytetty todellisia pörssisähkön toteutuneita tuntihintoja.
Kuvasta näemme 3 oleellista seikkaa:
- Laskujen hinnat korreloivat vahvasti pörssisähkön keskihinnan kanssa.
- Optimoimalla kulutusta pörssisähköllä voi säästää sähkölaskuissa. Esimerkiksi huhtikuussa Kaisan sähkölaskun summaksi tuli 40,12€ kulutuksen ajoitusta optimoimalla, kun taas Pertin lasku oli 60,46€ epäoptimaalisella kulutuksen ajoituksella.
- Erot laskujen suuruudessa erilaisella kulutuksen ajoituksella ovat merkittäviä. Keskimäärin optimoimalla kulutuksen ajoitusta tässä esimerkissä säästi 43,2% sähkälaskussa verrattuna todella epäoptimaaliseen kulutuksen ajoitukseen. Säästön vaihteluväli oli noin 28% – 63%. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki, jossa verrataan todella optimaalista kulutuksen ajoitusta todella epäoptimaaliseen ajoitukseen.
Tiivistettynä; jos sinulla on pörssisähkösopimus, voit säästää arviolta jopa 40% optimoimalla kulutuksesi ajoitusta huolellisesti, verrattuna siihen ettet kiinnitä siihen lainkaan huomiota. Tämä voi olla huomattava summa rahaa vuositasolla. Toisaalta pörssisähkösopimus ei todellakaan ole mikään katastrofi, vaikket kiinnittäisikään kulutuksesi ajoitukseen juurikaan huomiota. Usein pörssisähkö tulee pitkässä juoksussa esim. kiinteähintaista sopimusta halvemmaksi, vaikket optimoisikaan kulutuksesi ajoitusta.
Toki valtavat uutiskynnyksen ylittävät hintapiikit kannattaa huomioida, ja silloin ei välttämättä kannata esimerkiksi lämmittää sähkösaunaa.
Monesti kuulee sanottavan, että pörssisähkö tulee pitkällä juoksulla aina halvimmaksi. Tämä ei kuitenkaan aina pidä paikkaansa!
Parhaiten tilanteen mielestäni ymmärtää konkreettisten esimerkkien kautta. Katsotaanpa niitä kohta, mutta ensin parhaita pörssisähkösopimus tarjouksia:
Pörssi suosituksia
Tässä on parhaita tällä hetkellä markkinoilla tarjolla olevia pörssisähkösopimuksia:
- Black Friday -tarjous: Perusmaksuista -50% ensimmäiset 9kk!
- Tarjous voimassa 2.12. asti.
- Väreen pörssisähkösopimus
- Marginaali 0,38 snt/kWh
- Perusmaksu 2,51 €/kk
- Cheap Pörssisähkö
- Marginaali 0,41 snt/kWh
- Perusmaksu ensimmäiset 6kk 0€, sen jälkeen 2,14€/kk
- Hehku Pörssi
- Marginaali 0,4 snt/kWh
- Perusmaksu ensimmäiset 3kk 0€, sen jälkeen 2,99 €/kk
- Green Days -tarjous: ensimmäiset 8kk -50% kuukausimaksuista!
- Ilmasto pörssisähkö
- Marginaali 0,46 snt/kWh
- Perusmaksu 4,49 €/kk
- Fortum Tarkka
- Marginaali 0,69 snt/kWh
- Perusmaksu 4,96 €/kk
Esimerkkejä
Pörssisähkö vs. kiinteähintainen sähkösopimus omakotitalossa
Kari perheineen asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Vuodessa heillä kuluu reilu 20 000 kWh sähköä. Vuonna 2023 Karin kulutus jakautui eri kuukausille seuraavasti:
Kuten kuvasta näkyy, talvisin sähköä kuluu reilusti enemmän kesäkuukausiin verrattuna. Tämä selittyy enimmäkseen suuremmalla lämmityksen tarpeella, joskin talvella myös valoja tulee pidettyä enemmän päällä ja telkkaria saatetaan katsella hieman enmmän.
Kari pohtii, kannattaisiko hänen hankkia pörssisähkösopimus, vaiko kiinteähintainen sähkösopimus.
Markkinoilta löytyy vertailuhetkellä pörssisähkösopimus, jonka:
- Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 1,90 €/kk
Toisaalta markkinoilta löytyy myös kiinteähintainen sähkösopimus, jonka
- Energiahinta on 8,49 €/kWh, ja
- Perusmaksu on 3,5 €/kk
Vertailun vuoksi Kari haluaa myös tietää, miten sähkönkulutuksen ajoitus vaikuttaisi sähkölaskuihin. Pörssisähkön hintahan vaihtelee tunneittain.
Niinpä hän päättää vertailla kolmea eri sähkönkulutuksen ajoitus skenaariota pörssisähkölle:
- Optimoitu kulutus. Päivän kulutus ajoittuu pääosin yölle, varhaiselle aamulle sekä iltapäivän alkuun, jolloin pörssisähkö on edullisimmillaan.
- Tasainen kulutus. Kaikkina päivän tunteina kuluu saman verran sähköä.
- Epäoptimaalinen kulutus. Sähköä kuluu eniten aamulla ja iltapäivällä, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti kalleimmillaan.
Edellä mainituilla sopimuksilla ja pörssisähkön tapauksessa eri kulutuksen ajoitus skenaarioissa Karin sähkölaskut olisivat vuonna 2023 olleet seuraavanlaiset (esimerkissä käytetty oikeita 2023 toteutuneita pörssisähkön tuntihintoja):
Kuvaan on merkitty myös pörssisähkön kunkin kuukauden keskihinnat.
Kuten kuvasta näkyy, pörssisähkösopimuksen laskut ovat kalleimmillaan, kun pörssisähkö on kallista ja kulutus suuri. Kiinteähintaisessa sopimuksessa sen sijaan vain kulutus vaikuttaa laskun suuruuteen.
Kulutuksen ajoitusta optimoimalla pörssisähkö tulee kiinteähintaista sopimusta edullisemmaksi vaihtoehdoksi joka ikisenä kuukautena.
Kari ei kuitenkaan ole vakuuttunut, että kykenee näin mittavaan optimointiin. Hän arvelee tasaisen kulutuksen kuvaavaan hänen tilannettaan paremmin, vaikka pyrkiikin siirtämään kulutusta halvemmille tunneille sen ollessa mahdollista.
Tasaisella kulutuksella pörssisähkösopimus ei olekaan joka kuukausi kiinteää sähkösopimusta halvempi. Keskimäärin se kuitenkin on. Tässä on eri vaihtoehtojen laskujen summat koko vuoden ajalta:
- Pörssisähkö ja optimoitu kulutus: 1226,35 €
- Pörssisähkö ja tasainen kulutus: 1608,31 €
- Pörssisähkö ja epäoptimaalinen kulutus: 1872,31 €
- Kiinteähintainen sähkö: 1826,08 €
Vuonna 2023 kiinteähintainen sähkö olisi siis tullut Karille vain hieman edullisemmaksi, kuin pörssisähkö hyvin epäoptimaalisella kulutuksen ajoituksella.
Näinollen Kari päättää valita pörssisähkön. Hän uskoo parhaassa tapauksessa säästävänsä mukavan summan rahaa, sillä hän pyrkii ajoittamaan sähkönkulutustaan pörssisähkön edullisille tunneille mahdollisuuksien mukaan. Toisaalta pahimmillaankaan hän ei usko pörssisähkön tulevan juurikaan kiinteähintaista sähkösopimusta kalliimmaksi.
Tämä tilanne on itseasiassa melko tyypillinen. Pitkässä juoksussa pörssisähkösopimukset tulevat usein kiinteähintaisia sähkösopimuksia halvemmiksi, vaikka toisinaan sähkölaskut ovatkin suurempia.
Pörssisähkö vs. kiinteähintainen sähkösopimus
Pentti ja Päivi asuvat samassa paritalossa naapureina. Molemmat kuluttavat tasaisesti sähköä 24 kWh vuorokaudessa eli 8760 kWh vuodessa.
Pentillä on pörssisähkösopimus, jonka
- Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3 €/kk
Päivillä sen sijaan on kiinteähintainen sähkösopimus, jonka
- Energiahinta on 8,49 €/kWh, ja
- Perusmaksu on 3€/kk
Molemmat sopimuksista ovat realistisia, ja vastaavanlaisia on kirjoitushetkellä tarjolla markkinoilla.
Vertaillaanpa heidän sähkölaskujen suuruuksia:
Esimerkissä oletamme, että Pentti kuluttaa sähköä melko tasaisesti vuorokauden ajasta riippumatta. Hän voisi siis säästää optimoimalla kulutuksen ajoitustatan, tai toisaalta laskut voisivat tulla kalliimmaksikin, jos kulutus osuisi enemmän pörssisähkön kalliille tunneille.
Kuten kuvasta näemme, Pentin pörssisähkösopimus tuli tammikuussa Päivin kiinteähintaista sopimusta kalliimmaksi, mutta kaikkina muina kuukausina halvemmaksi.
Yhteensä tähän mennessä vuoden 2024 aikana Pentin sähkö on maksanut 362,59€, kun taas Päivin sähkö on maksanut 454,92€. Pentti on siis säästänyt 92,33€, tai 20,3% sähkölaskuissaan Päiviin verrattuna. Toki tilanne voi vielä loppuvuoden aikana muuttua.
Tämä tilanne on kuitenkin melko tyypillinen. Pitkässä juoksussa pörssisähkösopimukset tulevat usein kiinteähintaisia sähkösopimuksia halvemmiksi, vaikka toisinaan sähkölaskut ovatkin suurempia.
Lisähuomio: Usein pörssisähkö on kalleimmillaan talven kylmimpinä aikoina, koska silloin sähkön kysyntä on suurta lämmitystarpeen vuoksi. Jos siis lämmität sähköllä, sinullakin kuluu todennäköisesti eniten sähköä juuri niinä aikoin, kun pörssisähkö on kalleimmillaan. Tässä tapauksessa pörssisähkö ei välttämättä päihitä kiinteähintaista sähköä.
Tässä esimerkissä on muuten käytetty oikeita pörssisähkön toteutuneita tuntihintoja vuoden 2024 tammi – heinäkuulta. Pörssisähkösopimuksen laskuja laskettaessa oletettiin tasainen sähkönkulutus, jossa päivän jokaisena tuntina kulutetaan 1 kWh sähköä.
Pörssisähkön hinnan vaihtelu päivän aikana
Käytetään esimerkissä vuoden 2021 pörssisähkön hintoja.
Vuonna 2021 pörssisähkön keskihinta oli 8,97 snt/kWh.
Seuraavaksi vielä tarkempi kuva siitä, miten sähkön hinta keskimäärin käyttäytyi vuorokauden aikana 2021:
Kuvaan on siis merkitty jokaisen vuorokauden tunnin pörssisähkön keskihinta. Keskiarvojen laskussa on käytetty 2021 pörssisähkön hintoja.
Sähkön hinta oli suurimman osan valveillaoloajasta yli pörssihinnan keskiarvon, ja kalleinta aamuisin ja loppuiltapäivästä. Tämä tieto tulee hyödylliseksi kohta!
Lisää esimerkkitilanteita
Valitaan seuraavaksi tarkasteluun sähköyhtiö Helen ja päiväksi 1.12.2020, eli hiukan ennen vuoden 2021 alkua.
Tällöin Helen tarjosi pörssisähkösopimuksia seuraavin hinnoin:
Tässä sopimuksessa hinta oli siis seuraavanlainen:
- Pörssihinnan päälle tulee 0,24 snt/kWh “välityspalkkio”.
- Kiinteä maksu 3,93€/kk.
Samaan aikaan Helen tarjosi suosituinta kiinteää sähköä seuraavin hinnoin:
Tässä sopimuksessa hinta oli siis seuraavanlainen:
- Kulutushinta 6,99 snt/kWh
- Perusmaksu 3,84€/kk
Tarkastellaan nyt kumpi näistä kahdesta sähköstä olisi tullut halvemmaksi vuodelle 2021 parissa eri tapauksessa.
Tapaus 1: Kallen 25-neliöinen yksiö
Oletetaan, että Kalle asuu 25-neliöisessä kerrostaloyksiössä (jossa on kaukolämmitys).
Kallen kulutus on 1000 kWh vuodessa.
Työnsä takia Kalle viettää kotonaan aikaa käytännössä ainoastaan klo 17-22 välisenä aikana. Laskun yksinkertaistamiseksi oletetaan, että kaikki kulutus tapahtuu tuona aikana.
Tarkastellaan nyt uudestaan pörssisähkön hinnan käytöstä keskimääräisenä vuorokautena vuonna 2021:
Kuvasta voi laskea helposti, että vuonna 2021 pörssisähkön keskihinta aikavälillä 17-22 oli keskimäärin noin 11 snt/kWh.
Tällöin Helenin pörssisähkö maksaa Kallelle vuodessa seuraavasti:
- Sähkönkulutus: 1000 kWh x (11 snt/kWh + 0,24 snt/kWh) = 112,4€
- Perusmaksut: 12kk x 3,93€/kk = 47,16€
- Yhteensä: 159,56€
Lasketaan tähän heti perään mitä Helenin kiinteä sähkö olisi maksanut:
- Sähkönkulutus: 1000 kWh x 6,99 snt/kWh = 69,90€
- Perusmaksut: 12kk x 3,84€/kk = 46,08€
- Yhteensä: 115,98€
Tässä tapauksessa kiinteä sähkö tuli Kallelle huomattavasti halvemmaksi.
Hintaero on niin suuri, että vaikka pörssisähköstä olisi saanut 75% perusmaksualennuksen, niin pörssisähkö olisi silti tullut kalliimmaksi.
Eli vaikka sanotaan, että pörssisähkö on halvempi, oikeasti se riippuu kulutustottumuksista.
Tässä esimerkissä Kalle käyttää työnsä takia sähköä ainoastaan vuorokauden kalleimpina tunteina. Tällöin kysynnän ja tarjonnan takia sähkön pörssihinta on huomattavasti sen keskihintaa korkeammalla. Näin ollen pitkälläkin juoksulla kiinteä sähkö voi tulla edullisemmaksi.
Otetaan nyt toinen esimerkki.
Tapaus 2: Tainan 250-neliöinen omakotitalo
Taina asuu perheineen suuressa omakotitalossa. Taina käyttää asunnon lämmittämiseen pelkästään sähkölämmitteistä varaajaa.
Tainan perheen vuotuinen sähkönkulutus on 37 000 kWh.
Koska tällaisen omakotitalon lämmitys voi helposti viedä yli 95% vuotuisesta sähkönkulutuksesta, voidaan selkeyden vuoksi olettaa, että koko vuoden sähkölasku on pelkästään lämmityskuluja.
Otetaan samat Helenin sähköt tarkasteluun kuin aiemman esimerkin Kallella.
Oletetaan ensiksi, että Taina valitsee Helenin kiinteän sähkön. Tällöin Tainan sähkölasku on vuodessa:
- Sähkönkulutus: 37 000kWh x 6,99snt/kWh = 2586,30€
- Perusmaksut: 3,84€/kk x 12kk = 46,08€
- Yhteensä: 2632,11€
Oletetaan seuraavaksi, että Taina valitseekin Helenin pörssisähkön. Lisäksi, Taina tekee yksinkertaisen automaation sähköjärjestelmään, jossa sähkölämmitys menee päälle klo 22:00 ja pois päältä 7:00.
Pörssisähkön tuntikohtaisista keskihinnoista voidaan laskea, että pörssisähkö maksoi noin 6 snt/kWh öiseen aikaan vuonna 2021.
Tällöin Tainan sähkölasku olisi ollut vuodessa:
- Sähkönkulutus: 37 000kWh x 6,00snt/kWh = 2220,00€
- Perusmaksut: 3,93€/kk x 12kk = 47,16€
- Yhteensä: 2267,16€
Tässä tapauksessa pörssisähkö tuli miltei 400€ kiinteää sähköä halvemmaksi!
Eli tästä jälleen näkee sen, että sähkön kulutusajankohdalla on väliä sähkösopimuksissa.
Kallen tapauksessa Helenin kiinteä sähkö oli paljon järkevämpi kuin Helenin pörssisähkö vuonna 2021.
Toisaalta Tainan tapauksessa pörssisähkö ja lämmityksen ajastaminen toi useiden satojen eurojen säästöjä kiinteään sähköön verrattuna.
Kumpi siis tulee halvemmaksi?
Pörssisähkön hinta ja sen hintaennuste on kaikkien sähkösopimusten hinnoittelun perustana. Tämä siksi, että sähköyhtiöt ostavat myymänsä sähkön sähköpörssistä tällä hinnalla, ja lisäksi sähköyhtiöt turvaavat toimintaansa hankkimalla sähköfutuureja.
Tästä seuraa se, että esim. kiinteät sopimukset ovat pitkällä juoksulla pörssisähköä kalliimpia. Kiinteän sähkön myyjän on nimittäin ostettava ensin sähkö pörssihinnoilla ja myydä se sitten voitollisesti määräaikaisena kuluttajalle—vaikka pörssihinnat nousisivat.
Jos siis kulutat sähköä täysin satunnaisesti, niin pitkällä juoksulla pörssisähkö tulee halvemmaksi.
Mutta usein kulutus ei ole satunnaista. Itse asiassa, monesti se on hyvinkin säännöllistä. Pörssisähkö ei siis automaattisesti ole kiinteää halvempaa—edes pitkällä juoksulla.
Jos esimerkiksi kulutat suuren osan sähköstä 17-22 välisenä aikana, kiinteä sähkö voi tulla pörssisähköä halvemmaksi, sillä on usein kalleimmillaan tähän aikaan!
Toisaalta jos pystyt kuluttamaan suurimman osan sähköstäsi silloin kun sähkö on mahdollisimman edullista, niin pörssisähkösopimus tulee todennäköisesti kiinteähintaista sopimusta edullisemmaksi.
Jokainen kotitalous on erilainen, ja se sähkösopimus mikä tulee edulliseksi yhteen ei välttämättä tule toiseen. Kannattaa siis tarkastaa omia kulutustottumuksia, ja tehdä valinta sen perusteella.