Mikä on pörssisähkösopimus?

⚡ ⚡ ⚡
VERTAA HALVIN SÄHKÖ
⚡ ⚡ ⚡

Valitse halvin sähkösopimus tästä ja säästä sähkölaskussa!

Pörssisähkösopimus

Pörssisähkösopimuksella maksat käyttämästäsi sähköenergiasta aina ajantasaista sähkön tunneittain vaihtelevaa markkinahintaa, joka määräytyy Nord Pool sähköpörssissä.

Tämän pohjahinnan päälle tulee vielä sähköyhtiön marginaali, sekä useimmiten kuukausittainen perusmaksu. Näillä sähköyhtiö tekee voittonsa.

Useimmiten pörssisähkösopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia, joten ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.

Lisätietoja ja esimerkkejä

Nord Pool ja pörssisähkö

Nord Pool on useissa Euroopan maissa (Suomi mukaanlukien) toimiva raaka-ainepörssi, jossa kauppaa käydään mm. fyysisellä sähköllä. Siellä kohtaavat siis sähkön tuottajat, sekä sähköä ostavat tahot, kuten teollisuus ja sähkön vähittäismyyjät, joiden kanssa kuluttajat solmivat sähkösopimuksia.

Nord Poolissa fyysisellä sähköllä käytävän kaupan seurauksena sähkölle muodostuu tunnittainen hinta kysynnän, tarjonnan, sekä sähkön siirron rajoitteiden perusteella. Kauppaa käydään vuorokausi tulevaisuuteen, mikä mahdollistaa seuraavan päivän hintojen julkaisun edellisenä päivänä.

Pörssisähkösopimus

Kuluttajat eivät osta sähköään suoraan sähköpörssistä, vaan jo aiemmin mainituilta sähkön vähittäismyyjiltä. Pörssisähkösopimuksen tapauksessa myyjät lisäävät sähkön pörssihintaan oman marginaalinsa ja kuukausimaksunsa. Lisäksi hintaan lisätään verot.

Yksittäisen tunnin sähkönkulutuksen hinta pörssisähkösopimuksella tapahtuu seuraavasti:

Tunnin kulutuksen hinta (€) = Tunnin kulutus (kWh) * (Pörssisähkön tuntihinta (snt/kWh) + Sähköyhtiön marginaali (snt/kWh)) / 100

Tämä laskutoimitus suoritetaan sitten jokaiselle kuukauden tunnille erikseen, näiden tuntien hinnat summataan yhteen, ja tämän päälle lisätään vielä kuukausittainen perusmaksu sekä verot. Näin saadaan laskettua koko kuukauden sähkölasku pörssisähkösopimuksella.

Pörssisähkölle ominaista on hintojen tunnittainen vaihtelu. Sähkö on halvempaa, kun kysyntää on vähän ja / tai tarjontaa paljon. Vastakkaisessa tilanteessa sähkö on kallista. Usein sähkö onkin halvempaa öisin ja viikonloppuisin, koska niihin aikoihin kulutuskin on vähäisempää.

Tämän seurauksena pörssisähkösopimuksella voi säästää rahaa sähkönkulutuksen ajoituksen optimoinnilla. Seuraavassa esimerkissä tarkastellaan kulutuksen ajoituksen vaikutusta sähkölaskun suuruuteen:

Miten sähkönkulutuksen ajoittaminen vaikuttaa pörssisähkösopimuksen sähkölaskuihin?

Anna, Pertti ja Kaisa ovat rivitalonaapureita. Lisäksi heillä on tismalleen sama pörssisähkösopimus, jonka

  • Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
  • Perusmaksu on 3€/kk

He kaikki myös sattumalta kuluttavat saman verran sähköä, nimittäin 24 kWh päivässä eli 8760 kWh vuodessa. Tämä on melko tyypillinen kulutus rivitalossa asuvalle pienelle perheelle.

Heidän kulutus kuitenkin ajoittuu eri tavoin:

  • Anna on tasainen kuluttaja, ja kuluttaa joka tunti saman verran sähköä.
  • Pertti käyttää sähköä silloin kuin huvittaa, jolloin hänen kulutuksensa ajoittuu pääosin aamuihin ja iltoihin, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti kalleimmillaan.
  • Kaisa sen sijaan optimoi sähkönkulutustaan, ja ajoittaa kulutustaan mahdollisimman paljon yölle, sekä iltapäivän alkuun, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti edullisempaa.

Koska kulutukset ajoittuvat eri tunneille, ja Annalla, Pertillä ja Kaisalla on pörssisähkösopimus (jossa sähkön hinnat vaihtelevat tunneittain), ovat heidän sähkölaskunsa eri suuruisia.

Tältä näyttävät Annan, Pertin ja Kaisan sähkölaskut vuoden 2024 tammi – heinäkuussa:

Esimerkissä on käytetty todellisia pörssisähkön toteutuneita tuntihintoja.

Kuvasta näemme 3 oleellista seikkaa:

  1. Laskujen hinnat korreloivat vahvasti pörssisähkön keskihinnan kanssa.
  2. Optimoimalla kulutusta pörssisähköllä voi säästää sähkölaskuissa. Esimerkiksi huhtikuussa Kaisan sähkölaskun summaksi tuli 40,12€ kulutuksen ajoitusta optimoimalla, kun taas Pertin lasku oli 60,46€ epäoptimaalisella kulutuksen ajoituksella.
  3. Erot laskujen suuruudessa erilaisella kulutuksen ajoituksella ovat merkittäviä. Keskimäärin optimoimalla kulutuksen ajoitusta tässä esimerkissä säästi 43,2% sähkälaskussa verrattuna todella epäoptimaaliseen kulutuksen ajoitukseen. Säästön vaihteluväli oli noin 28% – 63%. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki, jossa verrataan todella optimaalista kulutuksen ajoitusta todella epäoptimaaliseen ajoitukseen.

Toki valtavat uutiskynnyksen ylittävät hintapiikit kannattaa huomioida, ja silloin ei välttämättä kannata esimerkiksi lämmittää sähkösaunaa.