⚡ ⚡ ⚡
VERTAA HALVIN SÄHKÖ
⚡ ⚡ ⚡
Valitse halvin sähkösopimus tästä ja säästä sähkölaskussa!
Kiinteähintainen sähkösopimus
Kiinteähintainen sähkösopimus on yksi tavallisimmista sähkösopimustyypeistä, ja ehkä juuri siksi sitä kutsutaankin välillä myös yleissähköksi tai perussähköksi.
Tämän sopimustyyin hinnoittelu on hyvin yksinkertainen. Siinä sähköenergiasta maksetaan sopimuskauden ajan vakiona säilyvää kWh-kohtaista hintaa. Useimmiten näissä sopimuksissa maksetaan myös kuukausittaista perusmaksua.
Kiinteähintaiset sopimukset ovat käytännössä aina määräaikaisia (muutenhan sähköyhtiö voisi vaihtaa hintoja). Näiden sopimusten kesto on tavallisimmin 6kk, 12kk, tai 24kk.
Lisätietoja ja esimerkkejä
Kiinteähintaisen sopimuksen hinnat määritellään sopimuksessa, ja ne yleensä säilyvät samana koko määräaikaisen sopimuskauden ajan. Tähän on kuitenkin esimerkiksi sellainen poikkeus, että välillä sopimuksiin on tarjolla tarjouksia, joissa voit saada alennuksia esimerkiksi perusmaksusta sopimuskauden alussa. Näissäkin tapauksissa hinnat on kuitenkin sovittu ja lyöty lukkoon jo sopimuksen tekohetkellä.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen sähkölaskun suuruuden voi laskea seuraavasti:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * Energiahinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Kiinteähintaisella sähkösopimuksella ei siis (ainakaan sähkölaskun suhteen) tarvitse välittää kulutuksen ajoituksesta, sillä jokainen kilowattitunti maksaa tismalleen saman verran.
Tämä yksinkertaisuus ja ennustettavuus tekeekin kiinteähintaisista sopimuksista todella suosittuja. Mainittakoon kuitenkin, että kiinteähintainen sähkösopimus tulee usein pitkässä juoksussa pörssisähkösopimusta kalliimaksi.
Seuraavaksi muutama hyödyllinen esimerkki kiinteähintaisesta sähkösopimuksesta ja sen hinnoittelusta:
Kiinteähintainen sähkösopimus
Tässä esimerkissä tarkastellaan miten kiinteähintainen sähkösopimus toimii!
Aino ja Jani asuvat kerrostalokaksiossa, ja heillä on kiinteähintainen sähkösopimus, jonka:
- Energiahinta on 8,19 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 4,9 €/kk
Heidän sähkönkulutuksensa on kahdelle kerrostalokaksiossa asuvalle henkilölle melko tyypillinen; hieman päälle 2000 kWh vuodessa. Lämmitys hoituu kaukolämmöllä, joten siihen ei kulu sähköä.
Talvella aikaa kuluu enemmän sisätiloissa, jolloin sähkölaitteita tulee myös käytettyä enemmän, joten sähköäkin kuluu talvisin hieman kesää enemmän.
Lisäksi Aino ja Jani käyvät touko-kesäkuussa reppureissaamassa ympäri Eurooppaa. Matkan aikana kaikki sähkölaitteet ovat pois päältä ja sähköä ei kulu.
Tarkastellaampa Ainon ja Janin sähkönkulutusta ja sähkölaskuja vuoden ajalta:
Kuvassa näemme kuukausittaisen sähkönkulutuksen punaisella viivalla, ja sähkölaskut violetteina pylväinä.
Tästä kuvasta voi huomata kaksi kiinteille sähkösopimuksille oleellista seikkaa:
1. Sähkölaskujen hinta vaihtelee. Vaikka sopimusta kutsutaankin “kiinteäksi”, se ei kuitenkaan viittaa sähkölaskun suuruuteen, vaan kilowattituntikohtaiseen energiahintaan. Se tarkoittaa, että maksat tietystä määrästä sähköä aina saman verran. Näinollen kulutuksesi siis vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen.
2. Vaikka kulutusta ei ole, sähkölasku ei silti ole nolla. Touko- ja kesäkuussa Ainon ja Janin kotona ei kulu sähköä. Siitä huolimatta he saavat 4,90€ suuruisen sähkölaskun näinä kuukausina. Tämä johtuu siitä, että heidän sähkösopimuksessaan on määritelty kyseisen summan suuruinen kuukausittainen perusmaksu, joka ei riipu sähkön kulutuksesta. Lähes jokaisesta sähkösopimukseta löytyy tämänkaltainen kuukausimaksu.
Kiinteässä sähkösopimuksessa sähkön hinta on siis aina sama, vuorokauden ajasta riippumatta. Tämä eroaa oleellisesti esimerkiksi pörssisähkösopimuksesta, jossa sähkön hinta vaihtelee tunneittain.
Kiinteällä sähkösopimuksella voit säästää sähkölaskuissa valitsemalla sopimuksen, jossa on mahdollisimman pieni energiahinta ja perusmaksu, sekä kuluttamalla vähemmän sähköä.
Esimerkki, jossa vertaillaan kiinteähintaista sähkösopimusta pörssisähkösopimukseen sähkölämmitteisessä omakotitalossa:
Pörssisähkö vs. kiinteähintainen sähkösopimus omakotitalossa
Kari perheineen asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Vuodessa heillä kuluu reilu 20 000 kWh sähköä. Vuonna 2023 Karin kulutus jakautui eri kuukausille seuraavasti:
Kuten kuvasta näkyy, talvisin sähköä kuluu reilusti enemmän kesäkuukausiin verrattuna. Tämä selittyy enimmäkseen suuremmalla lämmityksen tarpeella, joskin talvella myös valoja tulee pidettyä enemmän päällä ja telkkaria saatetaan katsella hieman enmmän.
Kari pohtii, kannattaisiko hänen hankkia pörssisähkösopimus, vaiko kiinteähintainen sähkösopimus.
Markkinoilta löytyy vertailuhetkellä pörssisähkösopimus, jonka:
- Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 1,90 €/kk
Toisaalta markkinoilta löytyy myös kiinteähintainen sähkösopimus, jonka
- Energiahinta on 8,49 €/kWh, ja
- Perusmaksu on 3,5 €/kk
Vertailun vuoksi Kari haluaa myös tietää, miten sähkönkulutuksen ajoitus vaikuttaisi sähkölaskuihin. Pörssisähkön hintahan vaihtelee tunneittain.
Niinpä hän päättää vertailla kolmea eri sähkönkulutuksen ajoitus skenaariota pörssisähkölle:
- Optimoitu kulutus. Päivän kulutus ajoittuu pääosin yölle, varhaiselle aamulle sekä iltapäivän alkuun, jolloin pörssisähkö on edullisimmillaan.
- Tasainen kulutus. Kaikkina päivän tunteina kuluu saman verran sähköä.
- Epäoptimaalinen kulutus. Sähköä kuluu eniten aamulla ja iltapäivällä, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti kalleimmillaan.
Edellä mainituilla sopimuksilla ja pörssisähkön tapauksessa eri kulutuksen ajoitus skenaarioissa Karin sähkölaskut olisivat vuonna 2023 olleet seuraavanlaiset (esimerkissä käytetty oikeita 2023 toteutuneita pörssisähkön tuntihintoja):
Kuvaan on merkitty myös pörssisähkön kunkin kuukauden keskihinnat.
Kuten kuvasta näkyy, pörssisähkösopimuksen laskut ovat kalleimmillaan, kun pörssisähkö on kallista ja kulutus suuri. Kiinteähintaisessa sopimuksessa sen sijaan vain kulutus vaikuttaa laskun suuruuteen.
Kulutuksen ajoitusta optimoimalla pörssisähkö tulee kiinteähintaista sopimusta edullisemmaksi vaihtoehdoksi joka ikisenä kuukautena.
Kari ei kuitenkaan ole vakuuttunut, että kykenee näin mittavaan optimointiin. Hän arvelee tasaisen kulutuksen kuvaavaan hänen tilannettaan paremmin, vaikka pyrkiikin siirtämään kulutusta halvemmille tunneille sen ollessa mahdollista.
Tasaisella kulutuksella pörssisähkösopimus ei olekaan joka kuukausi kiinteää sähkösopimusta halvempi. Keskimäärin se kuitenkin on. Tässä on eri vaihtoehtojen laskujen summat koko vuoden ajalta:
- Pörssisähkö ja optimoitu kulutus: 1226,35 €
- Pörssisähkö ja tasainen kulutus: 1608,31 €
- Pörssisähkö ja epäoptimaalinen kulutus: 1872,31 €
- Kiinteähintainen sähkö: 1826,08 €
Vuonna 2023 kiinteähintainen sähkö olisi siis tullut Karille vain hieman edullisemmaksi, kuin pörssisähkö hyvin epäoptimaalisella kulutuksen ajoituksella.
Näinollen Kari päättää valita pörssisähkön. Hän uskoo parhaassa tapauksessa säästävänsä mukavan summan rahaa, sillä hän pyrkii ajoittamaan sähkönkulutustaan pörssisähkön edullisille tunneille mahdollisuuksien mukaan. Toisaalta pahimmillaankaan hän ei usko pörssisähkön tulevan juurikaan kiinteähintaista sähkösopimusta kalliimmaksi.
Tämä tilanne on itseasiassa melko tyypillinen. Pitkässä juoksussa pörssisähkösopimukset tulevat usein kiinteähintaisia sähkösopimuksia halvemmiksi, vaikka toisinaan sähkölaskut ovatkin suurempia.
Esimerkki, jossa vertaillaan kiinteähintaista sähkösopimusta pörssisähkösopimukseen sähkölämmitteisessä paritalossa (vastaa hyvin myös esim. rivitaloasuntoa):
Pörssisähkö vs. kiinteähintainen sähkösopimus
Pentti ja Päivi asuvat samassa paritalossa naapureina. Molemmat kuluttavat tasaisesti sähköä 24 kWh vuorokaudessa eli 8760 kWh vuodessa.
Pentillä on pörssisähkösopimus, jonka
- Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3 €/kk
Päivillä sen sijaan on kiinteähintainen sähkösopimus, jonka
- Energiahinta on 8,49 €/kWh, ja
- Perusmaksu on 3€/kk
Molemmat sopimuksista ovat realistisia, ja vastaavanlaisia on kirjoitushetkellä tarjolla markkinoilla.
Vertaillaanpa heidän sähkölaskujen suuruuksia:
Esimerkissä oletamme, että Pentti kuluttaa sähköä melko tasaisesti vuorokauden ajasta riippumatta. Hän voisi siis säästää optimoimalla kulutuksen ajoitustatan, tai toisaalta laskut voisivat tulla kalliimmaksikin, jos kulutus osuisi enemmän pörssisähkön kalliille tunneille.
Kuten kuvasta näemme, Pentin pörssisähkösopimus tuli tammikuussa Päivin kiinteähintaista sopimusta kalliimmaksi, mutta kaikkina muina kuukausina halvemmaksi.
Yhteensä tähän mennessä vuoden 2024 aikana Pentin sähkö on maksanut 362,59€, kun taas Päivin sähkö on maksanut 454,92€. Pentti on siis säästänyt 92,33€, tai 20,3% sähkölaskuissaan Päiviin verrattuna. Toki tilanne voi vielä loppuvuoden aikana muuttua.
Tämä tilanne on kuitenkin melko tyypillinen. Pitkässä juoksussa pörssisähkösopimukset tulevat usein kiinteähintaisia sähkösopimuksia halvemmiksi, vaikka toisinaan sähkölaskut ovatkin suurempia.
Lisähuomio: Usein pörssisähkö on kalleimmillaan talven kylmimpinä aikoina, koska silloin sähkön kysyntä on suurta lämmitystarpeen vuoksi. Jos siis lämmität sähköllä, sinullakin kuluu todennäköisesti eniten sähköä juuri niinä aikoin, kun pörssisähkö on kalleimmillaan. Tässä tapauksessa pörssisähkö ei välttämättä päihitä kiinteähintaista sähköä.
Tässä esimerkissä on muuten käytetty oikeita pörssisähkön toteutuneita tuntihintoja vuoden 2024 tammi – heinäkuulta. Pörssisähkösopimuksen laskuja laskettaessa oletettiin tasainen sähkönkulutus, jossa päivän jokaisena tuntina kulutetaan 1 kWh sähköä.