Paljonko pörssisähköllä voi säästää?

Pörssisähkö vs. kiinteähintainen sähkösopimus

Pentti ja Päivi asuvat samassa paritalossa naapureina. Molemmat kuluttavat tasaisesti sähköä 24 kWh vuorokaudessa eli 8760 kWh vuodessa.

Pentillä on pörssisähkösopimus, jonka

• Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
• Perusmaksu on 3 €/kk

Päivillä sen sijaan on kiinteähintainen sähkösopimus, jonka

• Energiahinta on 8,49 €/kWh, ja
• Perusmaksu on 3€/kk

Molemmat sopimuksista ovat realistisia, ja vastaavanlaisia on kirjoitushetkellä tarjolla markkinoilla.

Vertaillaanpa heidän sähkölaskujen suuruuksia:

Esimerkissä oletamme, että Pentti kuluttaa sähköä melko tasaisesti vuorokauden ajasta riippumatta. Hän voisi siis säästää optimoimalla kulutuksen ajoitustatan, tai toisaalta laskut voisivat tulla kalliimmaksikin, jos kulutus osuisi enemmän pörssisähkön kalliille tunneille.

Kuten kuvasta näemme, Pentin pörssisähkösopimus tuli tammikuussa Päivin kiinteähintaista sopimusta kalliimmaksi, mutta kaikkina muina kuukausina halvemmaksi.

Yhteensä tähän mennessä vuoden 2024 aikana Pentin sähkö on maksanut 362,59€, kun taas Päivin sähkö on maksanut 454,92€. Pentti on siis säästänyt 92,33€, tai 20,3% sähkölaskuissaan Päiviin verrattuna. Toki tilanne voi vielä loppuvuoden aikana muuttua.

Tämä tilanne on kuitenkin melko tyypillinen. Pitkässä juoksussa pörssisähkösopimukset tulevat usein kiinteähintaisia sähkösopimuksia halvemmiksi, vaikka toisinaan sähkölaskut ovatkin suurempia.

Lisähuomio: Usein pörssisähkö on kalleimmillaan talven kylmimpinä aikoina, koska silloin sähkön kysyntä on suurta lämmitystarpeen vuoksi. Jos siis lämmität sähköllä, sinullakin kuluu todennäköisesti eniten sähköä juuri niinä aikoin, kun pörssisähkö on kalleimmillaan. Tässä tapauksessa pörssisähkö ei välttämättä päihitä kiinteähintaista sähköä.

Tässä esimerkissä on muuten käytetty oikeita pörssisähkön toteutuneita tuntihintoja vuoden 2024 tammi – heinäkuulta. Pörssisähkösopimuksen laskuja laskettaessa oletettiin tasainen sähkönkulutus, jossa päivän jokaisena tuntina kulutetaan 1 kWh sähköä.

Pörssisähkö vs. kiinteähintainen sähkösopimus omakotitalossa

Kari perheineen asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Vuodessa heillä kuluu reilu 20 000 kWh sähköä. Vuonna 2023 Karin kulutus jakautui eri kuukausille seuraavasti:

Kuten kuvasta näkyy, talvisin sähköä kuluu reilusti enemmän kesäkuukausiin verrattuna. Tämä selittyy enimmäkseen suuremmalla lämmityksen tarpeella, joskin talvella myös valoja tulee pidettyä enemmän päällä ja telkkaria saatetaan katsella hieman enmmän.

Kari pohtii, kannattaisiko hänen hankkia pörssisähkösopimus, vaiko kiinteähintainen sähkösopimus.

Markkinoilta löytyy vertailuhetkellä pörssisähkösopimus, jonka:

• Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
• Perusmaksu on 1,90 €/kk

Toisaalta markkinoilta löytyy myös kiinteähintainen sähkösopimus, jonka

• Energiahinta on 8,49 €/kWh, ja
• Perusmaksu on 3,5 €/kk

Vertailun vuoksi Kari haluaa myös tietää, miten sähkönkulutuksen ajoitus vaikuttaisi sähkölaskuihin. Pörssisähkön hintahan vaihtelee tunneittain.

Niinpä hän päättää vertailla kolmea eri sähkönkulutuksen ajoitus skenaariota pörssisähkölle:

1. Optimoitu kulutus. Päivän kulutus ajoittuu pääosin yölle, varhaiselle aamulle sekä iltapäivän alkuun, jolloin pörssisähkö on edullisimmillaan.
2. Tasainen kulutus. Kaikkina päivän tunteina kuluu saman verran sähköä.
3. Epäoptimaalinen kulutus. Sähköä kuluu eniten aamulla ja iltapäivällä, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti kalleimmillaan.

Edellä mainituilla sopimuksilla ja pörssisähkön tapauksessa eri kulutuksen ajoitus skenaarioissa Karin sähkölaskut olisivat vuonna 2023 olleet seuraavanlaiset (esimerkissä käytetty oikeita 2023 toteutuneita pörssisähkön tuntihintoja):

Kuvaan on merkitty myös pörssisähkön kunkin kuukauden keskihinnat.

Kuten kuvasta näkyy, pörssisähkösopimuksen laskut ovat kalleimmillaan, kun pörssisähkö on kallista ja kulutus suuri. Kiinteähintaisessa sopimuksessa sen sijaan vain kulutus vaikuttaa laskun suuruuteen.

Kulutuksen ajoitusta optimoimalla pörssisähkö tulee kiinteähintaista sopimusta edullisemmaksi vaihtoehdoksi joka ikisenä kuukautena.

Kari ei kuitenkaan ole vakuuttunut, että kykenee näin mittavaan optimointiin. Hän arvelee tasaisen kulutuksen kuvaavaan hänen tilannettaan paremmin, vaikka pyrkiikin siirtämään kulutusta halvemmille tunneille sen ollessa mahdollista.

Tasaisella kulutuksella pörssisähkösopimus ei olekaan joka kuukausi kiinteää sähkösopimusta halvempi. Keskimäärin se kuitenkin on. Tässä on eri vaihtoehtojen laskujen summat koko vuoden ajalta:

• Pörssisähkö ja optimoitu kulutus: 1226,35 €
• Pörssisähkö ja tasainen kulutus: 1608,31 €
• Pörssisähkö ja epäoptimaalinen kulutus: 1872,31 €
• Kiinteähintainen sähkö: 1826,08 €

Vuonna 2023 kiinteähintainen sähkö olisi siis tullut Karille vain hieman edullisemmaksi, kuin pörssisähkö hyvin epäoptimaalisella kulutuksen ajoituksella.

Näinollen Kari päättää valita pörssisähkön. Hän uskoo parhaassa tapauksessa säästävänsä mukavan summan rahaa, sillä hän pyrkii ajoittamaan sähkönkulutustaan pörssisähkön edullisille tunneille mahdollisuuksien mukaan. Toisaalta pahimmillaankaan hän ei usko pörssisähkön tulevan juurikaan kiinteähintaista sähkösopimusta kalliimmaksi.

Tämä tilanne on itseasiassa melko tyypillinen. Pitkässä juoksussa pörssisähkösopimukset tulevat usein kiinteähintaisia sähkösopimuksia halvemmiksi, vaikka toisinaan sähkölaskut ovatkin suurempia.

Vertaillaan kiinteää sähkösopimusta, pörssisähköä, sekä hybridisähköä

Arilla on pulma. Hän on muuttamassa uuteen rivitaloasuntoon, muttei tiedä millaisen sähkösopimuksen hankkisi. Niinpä hän päättää vertailla kolmea yleistä markkinoilta löytyvää sopimustyyppiä. Arin vertailuun pääsee:

Pörssisähkösopimus, jonka:

• Marginaali on 0,4 snt/kWh, ja
• Perusmaksu on 3 €/kk

Kiinteähintainen sähkösopimus, jonka:

• Energiahinta on 8,49 snt/kWh, ja
• Perusmaksu on 3 €/kk

Hybridisähkösopimus, jonka:

• Kiinteä energiahintakomponentti on 8,12 snt/kWh, ja
• Perusmaksu on 3 €/kk

Lisäksi hybridisähkösopimuksessa hintaan vaikuttaa sähkönkulutuksen ajoitus kulutusvaikutuksen muodossa.

On muuten hyvin tyypillistä, että hybridisopimuksia löytyy hieman kiinteitä sopimuksia halvemmalla kiinteällä energiahintakomponentilla.

Ari arvelee, että hänen taloudessaan kuluu sähköä noin 24 kWh päivässä eli 8760 kWh vuodssa. Sähköä kuluu tasaisesti vuoden ympäri, sillä rivitalo lämpiää kaukolämmöllä.

Samalla Ari pohtii vielä, että miten sähkönkulutuksen ajoitus vaikuttaa sähkölaskuihin. Optimoimalla kulutuksen ajoitusta erittäin huolellisesti, Ari arvioi eri sopimustyyppien laskujen olevan seuraavanlaiset:

Toisaalta jos Ari ei kiinnitä lainkaan huomiota sähkönkulutuksen ajoitukseen (jolloin ajoitus on esimerkissä todella epäoptimaalinen), hän arvioi laskut seuraavanlaisiksi:

Näissä esimerkeissä on muuten käytetty todellisia vuoden 2024 tammi – heinäkuun toteutuneita pörssisähkön tuntihintoja.

Kuvista nähdään mm. seuraavat asiat:

• Huolellisella kulutuksen ajoituksen optimoinnilla kiinteähintainen sopimus tulee selkeästi kalleimmaksi. Yhteensä tältä ajanjaksolta sähkölaskut maksavat 454,92€. Halvimmaksi sen sijaan tulee pörssisähkö hintaan 266,17€. Hybridisopimus jää näiden väliin, ja hintaa tulee 339,50€.
• Epäoptimaalisella kulutuksen ajoituksella sen sijaan kiinteähintainen sähkösopimus tuleekin halvimmaksi. Yhteensä hinta tältä ajanjaksolta on tietenkin sama 454,92€, sillä kiinteässä sopimuksessa kulutuksen ajoitus ei vaikuta hintaan. Pörssisähkö tuli tässä esimerkissä hieman kiinteää sähköä kalliimmaksi hinnalla 468,72€, kun taas hybridisähkö jäi selvästi nuolemaan näppejään yhteishinnalla 542,14€.
• Hybridisähkösopimus tulee kulutuksen ajoitusta optimoimalla halvimmaksi vain kuukausina, jolloin pörssisähkön keskihinta on korkea ja/tai hinta vaihtelee voimakkaasti (vuoden 2024 tammikuussa molemmat näistä tapahtuivat).

Koska tässä vertailtiin ääriesimerkkejä (huolellinen kulutuksen ajoituksen optimointi vs todella epäoptimaalinen kulutuksen ajoitus), Ari arvelee todellisen kulutuksen ajoituksensa osuvan johonkin näiden kahden väliin.

Niinpä Ari valitsee pörssisähkösopimuksen. Näin hän voi parhaimmillaan saavuttaa huomattavia säästöjä, ja toisaalta pahimmillaankin maksaa pitkässä juoksussa vain hieman enemmän kuin kiinteähintaisesta sopimuksesta.

Aikasähkö vs kiinteä sähkö vs pörssisähkö

Inka insinööri miettii, millaisen sähkösopimuksen hankkisi. Hänen taloudessa ladataan sähköautoja 50 kWh päivässä, ja lämmitetään lämminvesivaraajaa 20 kWh päivässä. Muuta kulutusta taloudessa on 30 kWh päivässä, eli yhteensä sähköä kuluu 100 kWh päivässä.

Autojen latauksen sekä lämminvesivaraajan lämmityksen voi hoitaa yöllä, jolloin aikasähkö on halvempaa kuin päivällä. Pörssisähkökin on tyypillisesti halvempaa öisin.

Muu 30 kWh kulutus sen sijaan jakautuu välttämättäkin tasaisesti koko päivälle.

Niinpä Inka päättä vertailla pörssisähkösopimusta, kiinteää sähkösopimusta, sekä aikasähkösopimusta (kausisähkösopimus on muuten käytännössä hyvin lähellä aikasähkösopimusta). Markkinoilta löytyy vertailuhetkellä seuraavanlaiset sopimukset:

Pörssisähkösopimus, jonka:

• Marginaali on 0,4 snt/kWh, ja
• Perusmaksu on 1,9 €/kk

Aikasähkösopimus, jonka:

• Päivähinta on 10,1 snt/kWh,
• Yöhinta on 6,7 snt/kWh, ja
• Perusmaksu on 3 €/kk

Kiinteähintainen sähkösopimus, jonka:

• Energiahinta on 8,49 snt/kWh, ja
• Perusmaksu on 3,5 €/kk

Inka arvioi sähkölaskujensa vuonna 2024 tammi – heinäkuussa olevan näillä eri sopimuksilla seuraavanlaiset:

Esimerkissä on muuten käytetty kyseisen ajanjakson todellisia toteutuneita pörssisähkön tuntihintoja.

Kuvasta näemme mm. seuraavat seikat:

• Aikasähkö tulee aina kiinteähintaista sähkösopimusta halvemmaksi, joten Inkan ei kannata valita ainakaan kiinteää sopimusta.
• Pörssisähkö tulee keskimäärin halvimmaksi, vaikkakin tammikuussa se tulee jopa kiinteää sähkösopimusta kalliimmaksi. Yhteensä tällä aikavälillä pörssisähkö kustantaisi Inkalle 1085,77€, kun taas aikasähkö maksaisi 1576,55€.

Inka päättääkin valita tämän vertailu perusteella pörssisähkösopimuksen. Hän arvioi sen tulevan pitkässä juoksussa halvimmaksi sopimustyypiksi, vaikkakin yksittäisinä kuukausina se voi tulla muita sopimustyyppejä kalliimmaksi. Tämä on itseasiassa melko tyypillinen pörssisähkösopimuksen ominaisuus.

Miten sähkönkulutuksen ajoittaminen vaikuttaa pörssisähkösopimuksen sähkölaskuihin?

Anna, Pertti ja Kaisa ovat rivitalonaapureita. Lisäksi heillä on tismalleen sama pörssisähkösopimus, jonka

• Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
• Perusmaksu on 3€/kk

He kaikki myös sattumalta kuluttavat saman verran sähköä, nimittäin 24 kWh päivässä eli 8760 kWh vuodessa. Tämä on melko tyypillinen kulutus rivitalossa asuvalle pienelle perheelle.

Heidän kulutus kuitenkin ajoittuu eri tavoin:

• Anna on tasainen kuluttaja, ja kuluttaa joka tunti saman verran sähköä.
• Pertti käyttää sähköä silloin kuin huvittaa, jolloin hänen kulutuksensa ajoittuu pääosin aamuihin ja iltoihin, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti kalleimmillaan.
• Kaisa sen sijaan optimoi sähkönkulutustaan, ja ajoittaa kulutustaan mahdollisimman paljon yölle, sekä iltapäivän alkuun, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti edullisempaa.

Koska kulutukset ajoittuvat eri tunneille, ja Annalla, Pertillä ja Kaisalla on pörssisähkösopimus (jossa sähkön hinnat vaihtelevat tunneittain), ovat heidän sähkölaskunsa eri suuruisia.

Tältä näyttävät Annan, Pertin ja Kaisan sähkölaskut vuoden 2024 tammi – heinäkuussa:

Esimerkissä on käytetty todellisia pörssisähkön toteutuneita tuntihintoja.

Kuvasta näemme 3 oleellista seikkaa:

1. Laskujen hinnat korreloivat vahvasti pörssisähkön keskihinnan kanssa.
2. Optimoimalla kulutusta pörssisähköllä voi säästää sähkölaskuissa. Esimerkiksi huhtikuussa Kaisan sähkölaskun summaksi tuli 40,12€ kulutuksen ajoitusta optimoimalla, kun taas Pertin lasku oli 60,46€ epäoptimaalisella kulutuksen ajoituksella.
3. Erot laskujen suuruudessa erilaisella kulutuksen ajoituksella ovat merkittäviä. Keskimäärin optimoimalla kulutuksen ajoitusta tässä esimerkissä säästi 43,2% sähkälaskussa verrattuna todella epäoptimaaliseen kulutuksen ajoitukseen. Säästön vaihteluväli oli noin 28% – 63%. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki, jossa verrataan todella optimaalista kulutuksen ajoitusta todella epäoptimaaliseen ajoitukseen.

Tiivistettynä; jos sinulla on pörssisähkösopimus, voit säästää arviolta jopa 40% optimoimalla kulutuksesi ajoitusta huolellisesti, verrattuna siihen ettet kiinnitä siihen lainkaan huomiota. Tämä voi olla huomattava summa rahaa vuositasolla. Toisaalta pörssisähkösopimus ei todellakaan ole mikään katastrofi, vaikket kiinnittäisikään kulutuksesi ajoitukseen juurikaan huomiota. Usein pörssisähkö tulee pitkässä juoksussa esim. kiinteähintaista sopimusta halvemmaksi, vaikket optimoisikaan kulutuksesi ajoitusta.

Toki valtavat uutiskynnyksen ylittävät hintapiikit kannattaa huomioida, ja silloin ei välttämättä kannata esimerkiksi lämmittää sähkösaunaa.