⚡ ⚡ ⚡
VERTAA HALVIN SÄHKÖ
⚡ ⚡ ⚡
Valitse halvin sähkösopimus tästä ja säästä sähkölaskussa!
Sähkösopimustyypit
Sähkösopimuksia on monenlaisia. Tässä on kuusi tavallisinta sopimustyyppiä:
Pörssisähkösopimus
Pörssisähkösopimuksella maksat käyttämästäsi sähköenergiasta aina ajantasaista sähkön tunneittain vaihtelevaa markkinahintaa, joka määräytyy Nord Pool sähköpörssissä.
Tämän pohjahinnan päälle tulee vielä sähköyhtiön marginaali, sekä useimmiten kuukausittainen perusmaksu. Näillä sähköyhtiö tekee voittonsa.
Useimmiten pörssisähkösopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia, joten ne voi perua 14 vuorokauden irtisanomisajalla.
Lisätietoja ja esimerkkejä
Nord Pool ja pörssisähkö
Nord Pool on useissa Euroopan maissa (Suomi mukaanlukien) toimiva raaka-ainepörssi, jossa kauppaa käydään mm. fyysisellä sähköllä. Siellä kohtaavat siis sähkön tuottajat, sekä sähköä ostavat tahot, kuten teollisuus ja sähkön vähittäismyyjät, joiden kanssa kuluttajat solmivat sähkösopimuksia.
Nord Poolissa fyysisellä sähköllä käytävän kaupan seurauksena sähkölle muodostuu tunnittainen hinta kysynnän, tarjonnan, sekä sähkön siirron rajoitteiden perusteella. Kauppaa käydään vuorokausi tulevaisuuteen, mikä mahdollistaa seuraavan päivän hintojen julkaisun edellisenä päivänä.
Pörssisähkösopimus
Kuluttajat eivät osta sähköään suoraan sähköpörssistä, vaan jo aiemmin mainituilta sähkön vähittäismyyjiltä. Pörssisähkösopimuksen tapauksessa myyjät lisäävät sähkön pörssihintaan oman marginaalinsa ja kuukausimaksunsa. Lisäksi hintaan lisätään verot.
Yksittäisen tunnin sähkönkulutuksen hinta pörssisähkösopimuksella tapahtuu seuraavasti:
Tunnin kulutuksen hinta (€) = Tunnin kulutus (kWh) * (Pörssisähkön tuntihinta (snt/kWh) + Sähköyhtiön marginaali (snt/kWh)) / 100
Tämä laskutoimitus suoritetaan sitten jokaiselle kuukauden tunnille erikseen, näiden tuntien hinnat summataan yhteen, ja tämän päälle lisätään vielä kuukausittainen perusmaksu sekä verot. Näin saadaan laskettua koko kuukauden sähkölasku pörssisähkösopimuksella.
Pörssisähkölle ominaista on hintojen tunnittainen vaihtelu. Sähkö on halvempaa, kun kysyntää on vähän ja / tai tarjontaa paljon. Vastakkaisessa tilanteessa sähkö on kallista. Usein sähkö onkin halvempaa öisin ja viikonloppuisin, koska niihin aikoihin kulutuskin on vähäisempää.
Tämän seurauksena pörssisähkösopimuksella voi säästää rahaa sähkönkulutuksen ajoituksen optimoinnilla. Seuraavassa esimerkissä tarkastellaan kulutuksen ajoituksen vaikutusta sähkölaskun suuruuteen:
Miten sähkönkulutuksen ajoittaminen vaikuttaa pörssisähkösopimuksen sähkölaskuihin?
Anna, Pertti ja Kaisa ovat rivitalonaapureita. Lisäksi heillä on tismalleen sama pörssisähkösopimus, jonka
- Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3€/kk
He kaikki myös sattumalta kuluttavat saman verran sähköä, nimittäin 24 kWh päivässä eli 8760 kWh vuodessa. Tämä on melko tyypillinen kulutus rivitalossa asuvalle pienelle perheelle.
Heidän kulutus kuitenkin ajoittuu eri tavoin:
- Anna on tasainen kuluttaja, ja kuluttaa joka tunti saman verran sähköä.
- Pertti käyttää sähköä silloin kuin huvittaa, jolloin hänen kulutuksensa ajoittuu pääosin aamuihin ja iltoihin, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti kalleimmillaan.
- Kaisa sen sijaan optimoi sähkönkulutustaan, ja ajoittaa kulutustaan mahdollisimman paljon yölle, sekä iltapäivän alkuun, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti edullisempaa.
Koska kulutukset ajoittuvat eri tunneille, ja Annalla, Pertillä ja Kaisalla on pörssisähkösopimus (jossa sähkön hinnat vaihtelevat tunneittain), ovat heidän sähkölaskunsa eri suuruisia.
Tältä näyttävät Annan, Pertin ja Kaisan sähkölaskut vuoden 2024 tammi – heinäkuussa:
Esimerkissä on käytetty todellisia pörssisähkön toteutuneita tuntihintoja.
Kuvasta näemme 3 oleellista seikkaa:
- Laskujen hinnat korreloivat vahvasti pörssisähkön keskihinnan kanssa.
- Optimoimalla kulutusta pörssisähköllä voi säästää sähkölaskuissa. Esimerkiksi huhtikuussa Kaisan sähkölaskun summaksi tuli 40,12€ kulutuksen ajoitusta optimoimalla, kun taas Pertin lasku oli 60,46€ epäoptimaalisella kulutuksen ajoituksella.
- Erot laskujen suuruudessa erilaisella kulutuksen ajoituksella ovat merkittäviä. Keskimäärin optimoimalla kulutuksen ajoitusta tässä esimerkissä säästi 43,2% sähkälaskussa verrattuna todella epäoptimaaliseen kulutuksen ajoitukseen. Säästön vaihteluväli oli noin 28% – 63%. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki, jossa verrataan todella optimaalista kulutuksen ajoitusta todella epäoptimaaliseen ajoitukseen.
Tiivistettynä; jos sinulla on pörssisähkösopimus, voit säästää arviolta jopa 40% optimoimalla kulutuksesi ajoitusta huolellisesti, verrattuna siihen ettet kiinnitä siihen lainkaan huomiota. Tämä voi olla huomattava summa rahaa vuositasolla. Toisaalta pörssisähkösopimus ei todellakaan ole mikään katastrofi, vaikket kiinnittäisikään kulutuksesi ajoitukseen juurikaan huomiota. Usein pörssisähkö tulee pitkässä juoksussa esim. kiinteähintaista sopimusta halvemmaksi, vaikket optimoisikaan kulutuksesi ajoitusta.
Toki valtavat uutiskynnyksen ylittävät hintapiikit kannattaa huomioida, ja silloin ei välttämättä kannata esimerkiksi lämmittää sähkösaunaa.
Kiinteähintainen sähkösopimus
Kiinteähintainen sähkösopimus on yksi tavallisimmista sähkösopimustyypeistä, ja ehkä juuri siksi sitä kutsutaankin välillä myös yleissähköksi tai perussähköksi.
Tämän sopimustyyin hinnoittelu on hyvin yksinkertainen. Siinä sähköenergiasta maksetaan sopimuskauden ajan vakiona säilyvää kWh-kohtaista hintaa. Useimmiten näissä sopimuksissa maksetaan myös kuukausittaista perusmaksua.
Kiinteähintaiset sopimukset ovat käytännössä aina määräaikaisia (muutenhan sähköyhtiö voisi vaihtaa hintoja). Näiden sopimusten kesto on tavallisimmin 6kk, 12kk, tai 24kk.
Lisätietoja ja esimerkkejä
Kiinteähintaisen sopimuksen hinnat määritellään sopimuksessa, ja ne yleensä säilyvät samana koko määräaikaisen sopimuskauden ajan. Tähän on kuitenkin esimerkiksi sellainen poikkeus, että välillä sopimuksiin on tarjolla tarjouksia, joissa voit saada alennuksia esimerkiksi perusmaksusta sopimuskauden alussa. Näissäkin tapauksissa hinnat on kuitenkin sovittu ja lyöty lukkoon jo sopimuksen tekohetkellä.
Kiinteähintaisen sähkösopimuksen sähkölaskun suuruuden voi laskea seuraavasti:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * Energiahinta (snt/kWh) + Perusmaksu (€)
Kiinteähintaisella sähkösopimuksella ei siis (ainakaan sähkölaskun suhteen) tarvitse välittää kulutuksen ajoituksesta, sillä jokainen kilowattitunti maksaa tismalleen saman verran.
Tämä yksinkertaisuus ja ennustettavuus tekeekin kiinteähintaisista sopimuksista todella suosittuja. Mainittakoon kuitenkin, että kiinteähintainen sähkösopimus tulee usein pitkässä juoksussa pörssisähkösopimusta kalliimaksi.
Seuraavaksi muutama hyödyllinen esimerkki kiinteähintaisesta sähkösopimuksesta ja sen hinnoittelusta:
Kiinteähintainen sähkösopimus
Tässä esimerkissä tarkastellaan miten kiinteähintainen sähkösopimus toimii!
Aino ja Jani asuvat kerrostalokaksiossa, ja heillä on kiinteähintainen sähkösopimus, jonka:
- Energiahinta on 8,19 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 4,9 €/kk
Heidän sähkönkulutuksensa on kahdelle kerrostalokaksiossa asuvalle henkilölle melko tyypillinen; hieman päälle 2000 kWh vuodessa. Lämmitys hoituu kaukolämmöllä, joten siihen ei kulu sähköä.
Talvella aikaa kuluu enemmän sisätiloissa, jolloin sähkölaitteita tulee myös käytettyä enemmän, joten sähköäkin kuluu talvisin hieman kesää enemmän.
Lisäksi Aino ja Jani käyvät touko-kesäkuussa reppureissaamassa ympäri Eurooppaa. Matkan aikana kaikki sähkölaitteet ovat pois päältä ja sähköä ei kulu.
Tarkastellaampa Ainon ja Janin sähkönkulutusta ja sähkölaskuja vuoden ajalta:
Kuvassa näemme kuukausittaisen sähkönkulutuksen punaisella viivalla, ja sähkölaskut violetteina pylväinä.
Tästä kuvasta voi huomata kaksi kiinteille sähkösopimuksille oleellista seikkaa:
1. Sähkölaskujen hinta vaihtelee. Vaikka sopimusta kutsutaankin “kiinteäksi”, se ei kuitenkaan viittaa sähkölaskun suuruuteen, vaan kilowattituntikohtaiseen energiahintaan. Se tarkoittaa, että maksat tietystä määrästä sähköä aina saman verran. Näinollen kulutuksesi siis vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen.
2. Vaikka kulutusta ei ole, sähkölasku ei silti ole nolla. Touko- ja kesäkuussa Ainon ja Janin kotona ei kulu sähköä. Siitä huolimatta he saavat 4,90€ suuruisen sähkölaskun näinä kuukausina. Tämä johtuu siitä, että heidän sähkösopimuksessaan on määritelty kyseisen summan suuruinen kuukausittainen perusmaksu, joka ei riipu sähkön kulutuksesta. Lähes jokaisesta sähkösopimukseta löytyy tämänkaltainen kuukausimaksu.
Kiinteässä sähkösopimuksessa sähkön hinta on siis aina sama, vuorokauden ajasta riippumatta. Tämä eroaa oleellisesti esimerkiksi pörssisähkösopimuksesta, jossa sähkön hinta vaihtelee tunneittain.
Kiinteällä sähkösopimuksella voit säästää sähkölaskuissa valitsemalla sopimuksen, jossa on mahdollisimman pieni energiahinta ja perusmaksu, sekä kuluttamalla vähemmän sähköä.
Esimerkki, jossa vertaillaan kiinteähintaista sähkösopimusta pörssisähkösopimukseen sähkölämmitteisessä omakotitalossa:
Pörssisähkö vs. kiinteähintainen sähkösopimus omakotitalossa
Kari perheineen asuu sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Vuodessa heillä kuluu reilu 20 000 kWh sähköä. Vuonna 2023 Karin kulutus jakautui eri kuukausille seuraavasti:
Kuten kuvasta näkyy, talvisin sähköä kuluu reilusti enemmän kesäkuukausiin verrattuna. Tämä selittyy enimmäkseen suuremmalla lämmityksen tarpeella, joskin talvella myös valoja tulee pidettyä enemmän päällä ja telkkaria saatetaan katsella hieman enmmän.
Kari pohtii, kannattaisiko hänen hankkia pörssisähkösopimus, vaiko kiinteähintainen sähkösopimus.
Markkinoilta löytyy vertailuhetkellä pörssisähkösopimus, jonka:
- Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 1,90 €/kk
Toisaalta markkinoilta löytyy myös kiinteähintainen sähkösopimus, jonka
- Energiahinta on 8,49 €/kWh, ja
- Perusmaksu on 3,5 €/kk
Vertailun vuoksi Kari haluaa myös tietää, miten sähkönkulutuksen ajoitus vaikuttaisi sähkölaskuihin. Pörssisähkön hintahan vaihtelee tunneittain.
Niinpä hän päättää vertailla kolmea eri sähkönkulutuksen ajoitus skenaariota pörssisähkölle:
- Optimoitu kulutus. Päivän kulutus ajoittuu pääosin yölle, varhaiselle aamulle sekä iltapäivän alkuun, jolloin pörssisähkö on edullisimmillaan.
- Tasainen kulutus. Kaikkina päivän tunteina kuluu saman verran sähköä.
- Epäoptimaalinen kulutus. Sähköä kuluu eniten aamulla ja iltapäivällä, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti kalleimmillaan.
Edellä mainituilla sopimuksilla ja pörssisähkön tapauksessa eri kulutuksen ajoitus skenaarioissa Karin sähkölaskut olisivat vuonna 2023 olleet seuraavanlaiset (esimerkissä käytetty oikeita 2023 toteutuneita pörssisähkön tuntihintoja):
Kuvaan on merkitty myös pörssisähkön kunkin kuukauden keskihinnat.
Kuten kuvasta näkyy, pörssisähkösopimuksen laskut ovat kalleimmillaan, kun pörssisähkö on kallista ja kulutus suuri. Kiinteähintaisessa sopimuksessa sen sijaan vain kulutus vaikuttaa laskun suuruuteen.
Kulutuksen ajoitusta optimoimalla pörssisähkö tulee kiinteähintaista sopimusta edullisemmaksi vaihtoehdoksi joka ikisenä kuukautena.
Kari ei kuitenkaan ole vakuuttunut, että kykenee näin mittavaan optimointiin. Hän arvelee tasaisen kulutuksen kuvaavaan hänen tilannettaan paremmin, vaikka pyrkiikin siirtämään kulutusta halvemmille tunneille sen ollessa mahdollista.
Tasaisella kulutuksella pörssisähkösopimus ei olekaan joka kuukausi kiinteää sähkösopimusta halvempi. Keskimäärin se kuitenkin on. Tässä on eri vaihtoehtojen laskujen summat koko vuoden ajalta:
- Pörssisähkö ja optimoitu kulutus: 1226,35 €
- Pörssisähkö ja tasainen kulutus: 1608,31 €
- Pörssisähkö ja epäoptimaalinen kulutus: 1872,31 €
- Kiinteähintainen sähkö: 1826,08 €
Vuonna 2023 kiinteähintainen sähkö olisi siis tullut Karille vain hieman edullisemmaksi, kuin pörssisähkö hyvin epäoptimaalisella kulutuksen ajoituksella.
Näinollen Kari päättää valita pörssisähkön. Hän uskoo parhaassa tapauksessa säästävänsä mukavan summan rahaa, sillä hän pyrkii ajoittamaan sähkönkulutustaan pörssisähkön edullisille tunneille mahdollisuuksien mukaan. Toisaalta pahimmillaankaan hän ei usko pörssisähkön tulevan juurikaan kiinteähintaista sähkösopimusta kalliimmaksi.
Tämä tilanne on itseasiassa melko tyypillinen. Pitkässä juoksussa pörssisähkösopimukset tulevat usein kiinteähintaisia sähkösopimuksia halvemmiksi, vaikka toisinaan sähkölaskut ovatkin suurempia.
Esimerkki, jossa vertaillaan kiinteähintaista sähkösopimusta pörssisähkösopimukseen sähkölämmitteisessä paritalossa (vastaa hyvin myös esim. rivitaloasuntoa):
Pörssisähkö vs. kiinteähintainen sähkösopimus
Pentti ja Päivi asuvat samassa paritalossa naapureina. Molemmat kuluttavat tasaisesti sähköä 24 kWh vuorokaudessa eli 8760 kWh vuodessa.
Pentillä on pörssisähkösopimus, jonka
- Marginaali on 0,40 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3 €/kk
Päivillä sen sijaan on kiinteähintainen sähkösopimus, jonka
- Energiahinta on 8,49 €/kWh, ja
- Perusmaksu on 3€/kk
Molemmat sopimuksista ovat realistisia, ja vastaavanlaisia on kirjoitushetkellä tarjolla markkinoilla.
Vertaillaanpa heidän sähkölaskujen suuruuksia:
Esimerkissä oletamme, että Pentti kuluttaa sähköä melko tasaisesti vuorokauden ajasta riippumatta. Hän voisi siis säästää optimoimalla kulutuksen ajoitustatan, tai toisaalta laskut voisivat tulla kalliimmaksikin, jos kulutus osuisi enemmän pörssisähkön kalliille tunneille.
Kuten kuvasta näemme, Pentin pörssisähkösopimus tuli tammikuussa Päivin kiinteähintaista sopimusta kalliimmaksi, mutta kaikkina muina kuukausina halvemmaksi.
Yhteensä tähän mennessä vuoden 2024 aikana Pentin sähkö on maksanut 362,59€, kun taas Päivin sähkö on maksanut 454,92€. Pentti on siis säästänyt 92,33€, tai 20,3% sähkölaskuissaan Päiviin verrattuna. Toki tilanne voi vielä loppuvuoden aikana muuttua.
Tämä tilanne on kuitenkin melko tyypillinen. Pitkässä juoksussa pörssisähkösopimukset tulevat usein kiinteähintaisia sähkösopimuksia halvemmiksi, vaikka toisinaan sähkölaskut ovatkin suurempia.
Lisähuomio: Usein pörssisähkö on kalleimmillaan talven kylmimpinä aikoina, koska silloin sähkön kysyntä on suurta lämmitystarpeen vuoksi. Jos siis lämmität sähköllä, sinullakin kuluu todennäköisesti eniten sähköä juuri niinä aikoin, kun pörssisähkö on kalleimmillaan. Tässä tapauksessa pörssisähkö ei välttämättä päihitä kiinteähintaista sähköä.
Tässä esimerkissä on muuten käytetty oikeita pörssisähkön toteutuneita tuntihintoja vuoden 2024 tammi – heinäkuulta. Pörssisähkösopimuksen laskuja laskettaessa oletettiin tasainen sähkönkulutus, jossa päivän jokaisena tuntina kulutetaan 1 kWh sähköä.
Aika- / yösähkösopimus
Aikasähkösopimus tunnetaan myös nimellä yösähkösopimus. Tämä sopimustyyppi on hyvin lähellä kiinteähintaista sähkösopimusta. Ainoana käytännön erona on, että aikasähkösopimuksessa määritellään kaksi eri hintaa, jotka ovat:
- Päivähinta (voimassa yleensä klo 07 – 22)
- Yöhinta (voimassa yleensä 22-07
Päivähinta on näistä kahdesta kalliimpi. Tämä selittyy sillä, että päivällä sähkön kysyntä on yleensä yötä suurempi, ja sen seurauksena myös sähkön pörssihinta on päivällä tyypillisesti yötä korkeampi.
Edellämainitun energiahinnan lisäksi aikasähkösopimuksiin kuuluu tavallisesti myös kuukausittainen perusmaksu.
Aikasähkösopimukset ovat määräaikaisia, usein kestoltaan 12kk tai 24kk. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että koko sopimuskauden hinnat ovat tiedossa sopimuksen tekohetkestä alkaen, joten sähkölaskujen suuruudet ovat hyvin ennustettavissa.
Lisätietoja ja esimerkki
Aikasähkösopimuksen kuukauden sähkölaskun suuruus voidaan laskea seuraavasti:
Sähkölasku (€) = (Kuukauden päiväkulutus (kWh) * Energian päivähinta (snt/kWh) + Kuukauden yökulutus (kWh) * Energian yöhinta (snt/kWh)) / 100 + Perusmaksu (€)
Aikasähköllä voi siis säästää, jos pystyy ajoittamaan sähkönkulutusta yölle. Tämä voi onnistua esimerkiksi lataamalla sähköautoa öisin.
Aikasähkösopimuksen suoraviivaisuus ja laskujen ennustettavuus tekee siitä suositun sähkösopimustyypin. Se suojaa pörssisähkön hinnan vaihteluilta kiinteähintaisen sopimuksen tavoin, mutta mahdollistaa myös kulutuksen ajoituksen optimointia yölle. Toisaalta pitkässä juoksussa pörssisähkö tulee monesti hieman aikasähköä halvemmaksi.
Seuraavassa esimerkissä vertaillaan aikasähköä pörssi- ja kiinteähintaiseen sähkösopimukseen:
Aikasähkö vs kiinteä sähkö vs pörssisähkö
Inka insinööri miettii, millaisen sähkösopimuksen hankkisi. Hänen taloudessa ladataan sähköautoja 50 kWh päivässä, ja lämmitetään lämminvesivaraajaa 20 kWh päivässä. Muuta kulutusta taloudessa on 30 kWh päivässä, eli yhteensä sähköä kuluu 100 kWh päivässä.
Autojen latauksen sekä lämminvesivaraajan lämmityksen voi hoitaa yöllä, jolloin aikasähkö on halvempaa kuin päivällä. Pörssisähkökin on tyypillisesti halvempaa öisin.
Muu 30 kWh kulutus sen sijaan jakautuu välttämättäkin tasaisesti koko päivälle.
Niinpä Inka päättä vertailla pörssisähkösopimusta, kiinteää sähkösopimusta, sekä aikasähkösopimusta (kausisähkösopimus on muuten käytännössä hyvin lähellä aikasähkösopimusta). Markkinoilta löytyy vertailuhetkellä seuraavanlaiset sopimukset:
Pörssisähkösopimus, jonka:
- Marginaali on 0,4 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 1,9 €/kk
Aikasähkösopimus, jonka:
- Päivähinta on 10,1 snt/kWh,
- Yöhinta on 6,7 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3 €/kk
Kiinteähintainen sähkösopimus, jonka:
- Energiahinta on 8,49 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3,5 €/kk
Inka arvioi sähkölaskujensa vuonna 2024 tammi – heinäkuussa olevan näillä eri sopimuksilla seuraavanlaiset:
Esimerkissä on muuten käytetty kyseisen ajanjakson todellisia toteutuneita pörssisähkön tuntihintoja.
Kuvasta näemme mm. seuraavat seikat:
- Aikasähkö tulee aina kiinteähintaista sähkösopimusta halvemmaksi, joten Inkan ei kannata valita ainakaan kiinteää sopimusta.
- Pörssisähkö tulee keskimäärin halvimmaksi, vaikkakin tammikuussa se tulee jopa kiinteää sähkösopimusta kalliimmaksi. Yhteensä tällä aikavälillä pörssisähkö kustantaisi Inkalle 1085,77€, kun taas aikasähkö maksaisi 1576,55€.
Inka päättääkin valita tämän vertailu perusteella pörssisähkösopimuksen. Hän arvioi sen tulevan pitkässä juoksussa halvimmaksi sopimustyypiksi, vaikkakin yksittäisinä kuukausina se voi tulla muita sopimustyyppejä kalliimmaksi. Tämä on itseasiassa melko tyypillinen pörssisähkösopimuksen ominaisuus.
Kausisähkösopimus
Kausisähkösopimus, toisilta nimiltään vuodenaikasähkö tai talvipäiväsähkö, on hyvin samankaltainen kuin kiinteähintainen sähkösopimus. Ainoa oleellinen ero kiinteähintaisen sähkösopimuksen kanssa on se, että yhden vakiona säilyvän kWh-kohtaisen energiahinnan sijaan kausisähkössä määritelläänkin kaksi hintaa. Ne ovat:
- Talviarkipäivähinta (yleensä voimassa 1.11. – 31.3. ma-la klo 07 – 22)
- Muiden aikojen hinta (voimassa muina aikoina)
Näistä kahdesta hinnasta talviarkipäivähinta on kalliimpi. Tämä selittyy sillä, että sen voimassaoloaikoina sähkön kysyntä on tyypillisesti suurempaa, ja siten sähkö on myös kalliimpaa.
Tämän energiahinnan lisäksi kausisähkössä maksetaan useimmiten myös kuukausittaista perusmaksua.
Kiinteähintaisten sähkösopimusten tavoin myös kausisähkösopimukset ovat määräaikaisia, usein kestoltaan 12kk tai 24kk.
Lisätietoja ja esimerkki
Koska kausisähkösopimukset ovat määräaikaisia, niiden hinnat lyödään lukkoon sopimuksen tekohetkellä. Näinollen saamiesi sähkölaskujen hinnat ovat melko hyvin ennustettavissa. Ainoastaan kulutuksesi vaihtelu aiheuttaa vaihtelua laskun loppusummaan.
Laskujen hinnoista puheenollen, kausisähkösopimuksen kuukausittaisen sähkölaskun suuruus lasketaan näin:
Sähkölasku (€) = (Kuukauden talviarkipäiväkulutus (kWh) * Energian talviarkipäivähinta (snt/kWh) + Kuukauden muiden aikojen kulutus (kWh) * Energian muiden aikojen hinta (snt/kWh)) / 100 + Perusmaksu (€)
Kausisähköllä voit siis säästää sähkölaskulla, jos pystyt ajoittamaan kulutusta muulle ajalle kuin talviarkipäiville. Näin voi hyvinkin olla esimerkiksi kesämökillä.
Kausisähkön suoraviivaisuus ja ennustettavuus tekee siitä monille houkuttelevan vaihtoehdon. Se suojaa pörssisähkön hinnan vaihteluilta, mutta mahdollistaa myös jonkin verran kulutuksen ajoituksen optimointia. Toisaalta pitkässä juoksussa pörssisähkö tulee useissa tapauksissa hieman kausisähköä halvemmaksi.
Huomionarvoista kausisähkösopimuksissa on sekin, että halvempi hinta on voimassa talvellakin öisin ja sunnuntaisin.
Seuraavassa esimerkissä tarkastellaan aikasähkön, pörssisähkön, ja kiinteähintaisen sähkösopimuksen sähkölaskujen eroja identtisellä kulutusprofiililla. Aikasähkö on melko hyvin verrattavissa kausisähköön. Erona on se, että aikasähkössä kaksi eri hintaa ovat voimassa koko vuoden, kun taas kausisähkössä talviarkipäivähinta tulee voimaan vain talvella.
Aikasähkö vs kiinteä sähkö vs pörssisähkö
Inka insinööri miettii, millaisen sähkösopimuksen hankkisi. Hänen taloudessa ladataan sähköautoja 50 kWh päivässä, ja lämmitetään lämminvesivaraajaa 20 kWh päivässä. Muuta kulutusta taloudessa on 30 kWh päivässä, eli yhteensä sähköä kuluu 100 kWh päivässä.
Autojen latauksen sekä lämminvesivaraajan lämmityksen voi hoitaa yöllä, jolloin aikasähkö on halvempaa kuin päivällä. Pörssisähkökin on tyypillisesti halvempaa öisin.
Muu 30 kWh kulutus sen sijaan jakautuu välttämättäkin tasaisesti koko päivälle.
Niinpä Inka päättä vertailla pörssisähkösopimusta, kiinteää sähkösopimusta, sekä aikasähkösopimusta (kausisähkösopimus on muuten käytännössä hyvin lähellä aikasähkösopimusta). Markkinoilta löytyy vertailuhetkellä seuraavanlaiset sopimukset:
Pörssisähkösopimus, jonka:
- Marginaali on 0,4 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 1,9 €/kk
Aikasähkösopimus, jonka:
- Päivähinta on 10,1 snt/kWh,
- Yöhinta on 6,7 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3 €/kk
Kiinteähintainen sähkösopimus, jonka:
- Energiahinta on 8,49 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3,5 €/kk
Inka arvioi sähkölaskujensa vuonna 2024 tammi – heinäkuussa olevan näillä eri sopimuksilla seuraavanlaiset:
Esimerkissä on muuten käytetty kyseisen ajanjakson todellisia toteutuneita pörssisähkön tuntihintoja.
Kuvasta näemme mm. seuraavat seikat:
- Aikasähkö tulee aina kiinteähintaista sähkösopimusta halvemmaksi, joten Inkan ei kannata valita ainakaan kiinteää sopimusta.
- Pörssisähkö tulee keskimäärin halvimmaksi, vaikkakin tammikuussa se tulee jopa kiinteää sähkösopimusta kalliimmaksi. Yhteensä tällä aikavälillä pörssisähkö kustantaisi Inkalle 1085,77€, kun taas aikasähkö maksaisi 1576,55€.
Inka päättääkin valita tämän vertailu perusteella pörssisähkösopimuksen. Hän arvioi sen tulevan pitkässä juoksussa halvimmaksi sopimustyypiksi, vaikkakin yksittäisinä kuukausina se voi tulla muita sopimustyyppejä kalliimmaksi. Tämä on itseasiassa melko tyypillinen pörssisähkösopimuksen ominaisuus.
Hybridisähkösopimus
Hybridisähkösopimus on uudehko sopimustyyppi, joka ikäänkuin yhdistelee kiinteähintaisen- ja pörssisähkösopimuksen ominaisuuksia.
Sopimuksessa määritellään kiinteä energiahinta, johon lisätään (tai siitä vähennetään) nk. kulutusvaikutus. Hybridisopimuksissakin on tyypillisesti kuukausittainen perusmaksu.
Edellä mainittu kulutusvaikutus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen, ja se määräytyy sähkönkulutuksesi ajoituksen perusteella. Ajoittamalla kulutusta pörssisähkön edullisille tunneille, ja välttämällä kulutusta kalliiden tuntien aikana, voit pienentää kulutusvaikutustasi, ja näin myös laskea sähköstä maksamaasi hintaa.
Hybridisähkösopimukset sopivatkin erityisesti sellaisille kuluttajille, jotka haluavat lukita sähköenergialle jonkinlaisen hintahaarukan ja välttää näin mahdolliset pörssisähkön hintapiikit, mutta myös hyötyä kulutuksen ajoituksen optimoinnista.
Hybridisähkösopimukset ovat määräaikaisia, ja kestävät useimmiten joko 12kk tai 24kk.
Lisätietoja ja esimerkkejä
Katsotaanpa hybridisopimusten hinnoittelua hieman tarkemmin. Näiden sopimusten hinta muodostuu kolmesta osasta:
- Kuukausittainen perusmaksu (€/kk)
- Sähköenergian kiinteä hinta (snt/kWh)
- Kulutusvaikutus (snt/kWh), joka vaihtelee kuukausittain kulutuksesi ajoituksen mukaan
Kulutusvaikutus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Oomin asiakkaista suurimmalla osalla kulutusvaikutus vaihteli välillä -1,5 … +3,7 snt/kWh, keskiarvon ollessa vähän päälle +1 snt/kWh.
Hybridisopimuksen kuukausihinnan voi laskea siis seuraavasti:
Sähkölasku (€) = Kuukauden kulutus (kWh) * (Kiinteä Energiahinta (snt/kWh) + Kulutusvaikutus (snt/kWh)) + Perusmaksu (€)
Itse kulutusvaikutuksen laskukaava on hieman monimutkainen, mutta voit halutessasi lukea siitä lisää tämän linkin takaa. Käytännössä kuitenkin riittää ymmärtää, että:
- Sähkön kulutus tunteina, joina pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa alhaisempi, laskee kulutusvaikutusta
- Sähkön kulutus tunteina, joina pörssisähkön hinta on kuukauden keskiarvoa korkeampi, kasvattaa kulutusvaikutusta
Monilla sähköyhtiöillä on muuten jokin oma markkinointitarkoituksiin keksitty nimi hybridisähkösopimuksilleen, esimerkiksi:
- Fortumilla on Duo sopimus
- Väreellä on Välkky sopimus
Seuraavassa esimerkissä tarkastellaan kulutuksen ajoituksen vaikutusta sähkölaskuun hybridisopimuksessa:
Kulutuksen ajoituksen vaikutus hybridisähkösopimuksessa
Tiinalla on hybridisähkösopimus. Häntä kiinnostaa, miten kulutuksen ajoitus todellisuudessa vaikuttaa hänen sähkölaskuihinsa.
Tiina asuu rivitalossa, kuluttaen 24 kWh sähköä vuorokaudessa, eli 8760 kWh vuodessa.
Tiinan hybridisähkösopimuksen:
- Kiinteä energiahintakomponentti on 8,12 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3 €/kk
Lisäksi hybridisähkösopimuksessa hintaan vaikuttaa sähkönkulutuksen ajoitus kulutusvaikutuksen muodossa.
Tiina vertailee kolmea eri sähkönkulutuksen ajoitus skenaariota:
- Tasainen kulutus, jossa kulutetaan koko ajan saman verran sähköä
- Epäoptimaalinen kulutuksen ajoitus, jossa sähköä kulutetaan pääosin aamuisin ja iltaisin, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti kalleimmillaan
- Optimoitu kulutuksen ajoitus, jolloin sähkön kulutusta siirretaan mahdollisimman paljon esimerkiksi yölle ja iltapäivän alkuun, jolloin pörssisähkö on tyypillisesti edullisimmillaan
Tältä näyttävät näiden kulutusskenaarioiden sähkölaskut:
Tässä esimerkissä on muuten käytetty todellisia vuoden 2024 tammi – heinäkuun toteutuneita pörssisähkön tuntihintoja.
Kuvasta näemme mm. seuraavia seikkoja:
- Kulutuksen ajoituksen optimointi kannattaa. Optimoimalla kulutuksen ajoitusta Tiinan sähkölaskut olisivat tältä ajalta yhteensä 339,60€, kun taas epäoptimaalisella kulutuksen ajoituksella hän joutuisi pulittamaan 542,14€. Tasaisella kulutuksella yhteishinta olisi 436,01€.
- Suurimmat erot syntyvät pörssisähkön hintavaihtelun ollessa suurta. Näin oli esimerkiksi tammikuussa.
Huom! Kaikissa näissä esimerkeissä kyseessä on siis sama sähkösopimus, ja sama sähkönkulutus. Ainoana erona on, mihin kellonaikaan sähköä kuluttaa.
Seuraavassa esimerkissä vertaillaan hybridisopimusta kiinteähintaiseen- ja pörssisähkösopimukseen:
Vertaillaan kiinteää sähkösopimusta, pörssisähköä, sekä hybridisähköä
Arilla on pulma. Hän on muuttamassa uuteen rivitaloasuntoon, muttei tiedä millaisen sähkösopimuksen hankkisi. Niinpä hän päättää vertailla kolmea yleistä markkinoilta löytyvää sopimustyyppiä. Arin vertailuun pääsee:
Pörssisähkösopimus, jonka:
- Marginaali on 0,4 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3 €/kk
Kiinteähintainen sähkösopimus, jonka:
- Energiahinta on 8,49 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3 €/kk
Hybridisähkösopimus, jonka:
- Kiinteä energiahintakomponentti on 8,12 snt/kWh, ja
- Perusmaksu on 3 €/kk
Lisäksi hybridisähkösopimuksessa hintaan vaikuttaa sähkönkulutuksen ajoitus kulutusvaikutuksen muodossa.
On muuten hyvin tyypillistä, että hybridisopimuksia löytyy hieman kiinteitä sopimuksia halvemmalla kiinteällä energiahintakomponentilla.
Ari arvelee, että hänen taloudessaan kuluu sähköä noin 24 kWh päivässä eli 8760 kWh vuodssa. Sähköä kuluu tasaisesti vuoden ympäri, sillä rivitalo lämpiää kaukolämmöllä.
Samalla Ari pohtii vielä, että miten sähkönkulutuksen ajoitus vaikuttaa sähkölaskuihin. Optimoimalla kulutuksen ajoitusta erittäin huolellisesti, Ari arvioi eri sopimustyyppien laskujen olevan seuraavanlaiset:
Toisaalta jos Ari ei kiinnitä lainkaan huomiota sähkönkulutuksen ajoitukseen (jolloin ajoitus on esimerkissä todella epäoptimaalinen), hän arvioi laskut seuraavanlaisiksi:
Näissä esimerkeissä on muuten käytetty todellisia vuoden 2024 tammi – heinäkuun toteutuneita pörssisähkön tuntihintoja.
Kuvista nähdään mm. seuraavat asiat:
- Huolellisella kulutuksen ajoituksen optimoinnilla kiinteähintainen sopimus tulee selkeästi kalleimmaksi. Yhteensä tältä ajanjaksolta sähkölaskut maksavat 454,92€. Halvimmaksi sen sijaan tulee pörssisähkö hintaan 266,17€. Hybridisopimus jää näiden väliin, ja hintaa tulee 339,50€.
- Epäoptimaalisella kulutuksen ajoituksella sen sijaan kiinteähintainen sähkösopimus tuleekin halvimmaksi. Yhteensä hinta tältä ajanjaksolta on tietenkin sama 454,92€, sillä kiinteässä sopimuksessa kulutuksen ajoitus ei vaikuta hintaan. Pörssisähkö tuli tässä esimerkissä hieman kiinteää sähköä kalliimmaksi hinnalla 468,72€, kun taas hybridisähkö jäi selvästi nuolemaan näppejään yhteishinnalla 542,14€.
- Hybridisähkösopimus tulee kulutuksen ajoitusta optimoimalla halvimmaksi vain kuukausina, jolloin pörssisähkön keskihinta on korkea ja/tai hinta vaihtelee voimakkaasti (vuoden 2024 tammikuussa molemmat näistä tapahtuivat).
Koska tässä vertailtiin ääriesimerkkejä (huolellinen kulutuksen ajoituksen optimointi vs todella epäoptimaalinen kulutuksen ajoitus), Ari arvelee todellisen kulutuksen ajoituksensa osuvan johonkin näiden kahden väliin.
Niinpä Ari valitsee pörssisähkösopimuksen. Näin hän voi parhaimmillaan saavuttaa huomattavia säästöjä, ja toisaalta pahimmillaankin maksaa pitkässä juoksussa vain hieman enemmän kuin kiinteähintaisesta sopimuksesta.
Pakettisähkösopimus
Pakettisähkösopimus on hinnoittelun puolesta ehkä yksinkertaisin sähkösopimustyyppi. Siinä nimittäin maksat kuukausittain aina saman könttäsumman, jolloin saat käyttää jonkin tietyn maksimimäärän sähköä.
Pakettisähkösopimus voi olla esimerkiksi seuraavanlainen:
- Maksat sähköstä aina kiinteän 25€ kuukausihinnan
- Saat käyttää maksimissaan 2000 kWh sähköä vuodessa
Tämän maksimin kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana. Sopimuksen yksityiskohdista riippuen:
- Saatat joutua maksamaan rajan ylittävästä kulutuksesta kallista kWh kohtaista energiahintaa
- Rajan ylittyessä (tai näyttäessä siltä että se tulee ylittymään) sähköyhtiö voi vaihtaa sinulle korkeamman maksimikulutuksen pakettisopimuksen, tai kokonaan uuden erilaisen sähkösopimuksen. Tällaisesta muutoksesta sähköyhtiön täytyy kuitenkin ilmoittaa sinulle 30 vrk etukäteen.
Usein pakettisähkösopimuksessa käytännössä toteutuva energiahinta tulee huomattavasti muita sopimustyyppejä, kuten kiinteähintaista- ja pörssisähkösopimusta kalliimmaksi. Niiden myyntivalttina toimiikin lähinnä laskun suuruuden ennustettavuus ja yksinkertaisuus.
Toiseksi myyntivaltiksi voinee laskea sen, että pakettisähkösopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia, eli ne voi perua milloin haluaa (14 vrk irtisanomisajalla).
Sähkösopimukset voi jakaa myös voimassaolon perusteella kahteen eri kategoriaan:
Sähkösopimusten voimassaolo
Sähkösopimukset voidaan jakaa sopimuksen keston perusteella kahteen kategoriaan, jotka ovat (klikkaamalla avautuu lisätietoja):
Määräaikainen sopimus
Määräaikaiset sähkösopimukset ovat voimassa tietyn määräajan, joka määritellään sopimuksessa. Useimmiten tällaisissa sopimuksissa kestoksi määritellään joko 12kk tai 24kk, mutta markkinoiltä löytyy myös esim. 3-, 6-, ja 36kk kestoilla varustettuja sopimuksia.
Määräaikaisten sähkösopimusten kuluttajaa sitova maksimikesto on 24kk. Tätä pidempikestoisen määräaikaisen sopimuksen kuluttajat voivat halutessaan purkaa 24 kuukauden jälkeen tismalleen samoin kuin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen.
Määräaikainen sopimus päättyy aina määräajan umpeuduttua. Jos et kuitenkaan solmi tässä vaiheessa uutta sopimusta, niin usein aiempi sopimuksesi jatkuu toistaiseksi voimassaolevana.
Määräaikaisen sopimuksen hinnat määritellään sopimuksessa. Niinpä hinnat (tyypillisesti) pysyvät samana koko sopimuskauden ajan. Näinollen määräaikaisella sopimuksella saat vakautta sähkön hintaan, vaikka sähkön markkinahinta vaihtelisikin holtittomasti.
Määräaikaisessa sopimuksessakin hinta voi tosin vaihdella, jos sopimuksessa niin sovitaan. Näin voi olla, jos esimerkiksi:
- Sopimukseen kuuluu alennus, joka on voimassa vain osan sopimuskaudesta
- Kyseessä on hybridisähkösopimus, jossa sähkön kulutuksen ajoitus vaikuttaa sähkön hintaan (kuitenkin ennalta sopimuksessa sovitulla tavalla)
Määräaikainen sopimus sitoo molempia sopimuksen osapuolia, eli sekä sähköä myyvää yhtiötä, että sähkön kuluttajaa. Kuluttaja voi kuitenkin irtisanoa sopimuksen muuton yhteydessä.
Tässä joitakin tavallisia määräaikaisia sopimustyyppejä:
- Kiinteähintainen sopimus, jossa sähkön energiahinta ja kuukausittainen perusmaksu säilyvät samana koko sopimuskauden ajan
- Aika- / yösähkösopimus, joka on kiinteähintainen sopimus, joissa yölle ja päivälle on määritelty eri energiahinnat
- Kausisähkösopimus, joka on kiinteähintainen sopimus, jossa talviarkipäiville ja muulle ajalle on määritelty eri energiahinnat
- Hybridisähkösopimus, joissa kulutuksen ajoitus vaikuttaa sähkön energiahintaan kulutusvaikutuksen muodossa.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus
Nimensä mukaisesti, toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa toistaiseksi, eli kunnes se irtisanotaan. Kuluttaja-asiakas voi perua tällaisen sopimuksen 14 vrk irtisanomisajalla.
Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset eivät tarjoa määräaikaista sopimusta vastaavaa suojaa sähkön hinnan vaihteluilta. Toisaalta ne ovat määräaikaisia sopimuksia joustavampia: voit vaihtaa sopimusta ja sähköyhtiötä milloin lystäät!
Toistaiseksi voimassa olevissa sähkösopimuksissa sähkön hinta voi vaihdella (ja useimmiten tekeekin niin). Sähköyhtiö voi nimittäin muuttaa hintaa ilmoittamalla siitä 30 vuorokautta etukäteen. Hinta voi myös olla sidottu esim. sähkön markkinahintaan.
Tässä joitakin tavallisimpia toistaiseksi voimassa olevia sähkösopimustyyppejä:
- Pörssisähkösopimus, jossa sähkön energiahinta on sidottu sähkön markkinahintaan. Tämän lisäksi maksat myös sähköyhtiön kWh kohtaisen marginaalin, sekä kuukausittaisen perusmaksun.
- “Kiinteähintainen” sopimus, jonka hinta tunneittain on sama, mutta hinta voi vaihtua kuukausittain tai muutamia kertoja vuodessa.
- Pakettisähkösopimus, jossa maksat joka kuukausi saman kiinteän könttäsumman sähkön käytöstä. Näissä sopimuksissa on kuitenkin määritelty maksimiraja sähkön kulutukselle, jonka ylittyessä joudut maksamaan lisähintaa.